Tamperelainen harrastajateatteri Eliisa-teatteri keksi toimivan konseptin. Se esittää vanhoja näytelmiä sen ajan miljöössä.
– Haluan valmistua näyttelijäksi, vastaa Merja Kurkinen, silloinen Valta, 15-vuotiaana ammatinvalinnanohjaajalleen.
– Kai sinä nyt kunnon ammatin hankit, toteaa ohjaaja.
Näytteleminen unohtui. Kurkinen lisää, että se tapahtui omasta halusta ja valinnasta. Vasta noin 40 vuotta myöhemmin vuonna 2009 Kurkinen kokeili ensimmäistä kertaa näyttelemistä Ahjolan kansalaisopiston näytelmäpiirissä.
– Tajusin siellä, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä.
Kurssilta löytyi kaksi hengenheimolaista Hannu Korpi ja Liisa Virtanen. Päätettiin perustaa teatteriyhdistys, ja Eliisa-teatteri syntyi marraskuussa 2010. Harrastajateatterissa Kurkinen on teatterinjohtaja ja rahastonhoitajana toimii Korpi, joka on ammatiltaan talousjohtaja.
Kurkinen itse valmistui terveydenhuollon maisteriksi ja sairaanhoidon opettajaksi. Ammatiltaan hän on kliinisen tutkimuksen johtaja BBS-Bioactive Bone Substitutes Oy:ssä, ja nykyään osa-aikaeläkkeellä.
– En edelleenkään valitsisi ammattiani toisin. Työni on antanut minulle niin paljon. Kaikki se taito ja kokemus, mitä minulle on elämänvarrella kertynyt, pystyn hyödyntämään sitä myös teatterinjohtajana. Nyt voin olla monessa mukana. Tästä nautin, ja tämä on aika ihanteellinen juttu.
Kurkinen löytää yhtäläisyyksiä näiden kahden työn välillä.
– Molemmissa on kyse projektijohtamisesta ja niissä tarvitaan organisointikykyä sekä suunnitelmallisuutta.
Pukujen loistoa Katupeilin takana -näytelmässä, joka sai ensi-iltansa 31.10.2012 Pikkupalatsilla. Näyttelijät ovat Hannu Korpi, Merja Kurkinen, Noora Koski, Jaana Saarela ja Liisa Virtanen (oik.). Naisten teetetyt puvut ovat Kurkisen omaa designia, ja miehen frakki on TTT:ltä. Kuva: Nana Juhala.
Teatterinjohtaja taipuu moneksi, jopa puvustajaksi
Tamperelainen harrastajateatteri on osannut erikoistua teatterikaupungissa, missä teatteritarjontaa riittää. Eliisa-teatteri esittää näytelmiä, jotka sijoittuvat noin 1950–1960-luvun taitteesta ajassa taaksepäin.
– Teatteria voi tehdä pienimuotoisesti, eikä näyttämönä tarvitse olla iso teatteri. Haluamme esittää näytelmät siinä miljöössä, mikä tukee näytelmää.
Eliisa-teatterin ensimmäistä esitystä Papin perhe esitettiin Pikkupalatsissa pari vuotta sitten. Tällä hetkellä toista kesää pyörii Pikku Pietarin piha Amurin työläismuseokorttelin pihalla. Ohjelmistossa on myös kiertue-esitys Kaikenlaisia vieraita, jota esitetään kartanoissa tai sen tyyppisissä huviloissa.
– Käytämme yleensä ammattiohjaajia. Pikku Pietarin pihassa on myös ammattilainen äänisuunnittelijana ja ammattinäyttelijä Ahti Jokinen. Meitä harrastajanäyttelijöitä on tässä näytelmässä 18.
Produktion vetämisen ja tuotannon järjestelyiden lisäksi teatterinjohtaja Kurkinen viihtyy itsekin näyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana sekä pukusuunnittelijana ja puvustajana, tosin harvoin kuitenkin ihan kaikkea samassa näytelmässä. No, poikkeus nähdään syksyllä Pikkupalatsissa.
– Olen kirjoittamassa sinne näytelmää taiteilijasta ja muotoilijasta Louis Sparresta. Myös ohjaan sen ja puvustan sekä näyttelen Sparren puolisoa Eva Mannerheimia-Sparrea.
Pukusuunnittelu ja puvustaminen ovat Kurkisen intohimoja.
– Rakastan pukusuunnittelua. Piirtää en osaa riittävän hyvin, mutta minulla on puvuista mielessäni selkeät visiot, jotka vakiompelijamme toteuttaa ohjeideni mukaan.
Pukuja on jo nyt kertynyt niin paljon, että niitä vuokrataan.
Jumalaa näyttelee Ahti Jokinen ja Pikku Pietaria Teppo Nieminen näytelmässä Pikku Pietarin piha. Näyttämönä Amurin työläismuseokorttelin piha. Kuva: Nana Juhala.
Kolme tärkeää: Yhteishenki, ilo ja kiitos
Kahdeksan vuotta sitten Turusta Tampereelle muuttanutta Kurkista innostaa teatteriin lisäksi se, kun näkee muiden intohimon ja palon samaan asiaan.
– Parasta antia on nähdä se valtava yhteishenki ja ilo, kun kaikki ovat antaumuksella mukana näytelmässä. Toinen tärkeä on yleisöltä saatu palaute ja kiitos. Meillä on vakikatsojia, jotka ovat sanoneet, että tulevat katsomaan meitä, teemme sitten mitä vaan.
Eliisa-teatterilla on yksi voimakas valttikortti Pikku Pietarin piha -näytelmässä.
– Meillähän on näytelmässä Jumala, joka pitää huolen ettei tule sadesäätä. Jumalaa näyttelee Ahti Jokinen.
Eliisa-teatterin kesän esityksiä
Pikku Pietarin piha, kesäkuun viimeinen esitys 19.6. Jatkuu elokuussa.
Kaikenlaisia vieraita. Kesäkuussa ja elokuussa. Villa Varala.
Omnibussilla Pyynikille. 4. elokuuta Kangasalan kesäteatterissa.
Viimeksi päivitetty 14.06.2013 12:32
