Keskustori.fi

TT | Älä pukeudu päivälliselle

Kuvassa Ville Majamaa ja Maruska Verona. Kuva: Harri Hinkka.

Rooleissa Ville Majamaa, Jukka Leisti, Elina Rintala, Mari Posti, Maruska Verona, Markku Thure
Kirjoittanut Marc Camoletti
Sovitus Robin Hawdon
Suomennos ja ohjaus Mikko Viherjuuri
Lavastussuunnittelu Marjatta Kuivasto
Pukusuunnittelu Mikko Saastamoinen
Valosuunnittelu Raimo Salmi
Äänisuunnittelu Simo Savisaari
Ensi-ilta 18.11.2014 Tampereen Teatteri, Päänäyttämö

Älä pukeudu päivälliselle

Minua jännittää. Istun Tampereen Teatterin parvekkeella Älä pukeudu päivälliselle -näytelmän ensi-illassa ja esitys on juuri alkanut.

Näin saman Marc Camolettin näytelmän tässä samassa teatterissa 90-luvulla, kun se pyöri täällä seitsemän pitkää vuotta. Kuten Lontoossakin. Ja Pariisissa, jossa se kanta-esitettiin vuonna 1985. Vuonna 1993 näytelmä sai suomenkielisen kantaesityksensä, jonka oli suomentanut Mikko Viherjuuri Robin Hawdonin englanninkielisestä sovituksesta Don't dress for dinner.

Tarina on klassinen farssi ranskalaisella liemellä: Bernard on suunnitellut maukkaan viikonlopun rakastajattaren kanssa maaseutuhuvilalla kun vaimo lähtee anoppilaan. Esiliinaksi on tilattu ystävä Robert ja päivällistä valmistamaan kokki. Mutta kuinkas sitten käykään, kun vaimo ei lähdekään ja käy ilmi, että hänelläkin on rakastaja – ystävä Robert?

Myös tällä kertaa ohjaus on Mikko Viherjuuren ja jopa Marjatta Kuivaston lavastus näyttää tutulta, mutta näyttelijäkaarti on uusi. 90-luvulla rooleissa olivat Liisa ja Esko Roine, Antti Litja, Marjut Sariola, Ritva Jalonen ja Markku Köngäs.

Nyt spektaakkelia tähdittävät Bernard-isäntänä Ville Majamaa, hänen vaimonaan Jacquilinena Elina Rintala, Robert-ystävänä Jukka Leisti, Susette-kokkinasukulaisenarakastajattarenakukaniitäkaikkiamuistaa Mari Posti, Suzanne-rakastajatterena Maruska Verona ja tämän miehenä Markku Thure.

Toteutus on viime kertaan nähden kansanomaisempi – tekstiä lainaten, ”todellakin, todellakin”. Ja sehän virtaa kuin viini, tai näytelmän sanoin: ”mitä useampi gordon plöö, sitä parempi pöperöööö!” Kaksituntinen sujahtaa nopeasti, ja lopussa huomaan jännittäneeni turhaan: kokenut näyttelijä selviää sairaanakin roolistaan tautisen hyvin! Bernard kääntää ilmeisesti flunssasta käheän äänensä voitoksi jo alussa, kun Robert pyytää häntä kertomaan kaiken alusta alkaen: ”Ai tällä äänellä!”, Ville Majamaa lohkaisee. Ääni(kään) ei petä, tällä(kään) kertaa. Jukka Leisti loistaa farssitaituruudessaan loppuniiaukseen saakka.

Tampereen Teatteri

Jaa

Viimeksi päivitetty 06.10.2015 16:07

SUOSITUKSET | TEATTERIIN

syys 09, 2017

Taitavat kissat lumoavat

loka 16, 2016

Keho äänen syleilyssä

syys 09, 2016

Vielä yksi elämä

syys 07, 2016

Ystävyyden ylistys

syys 04, 2016

Yksinkertaisesti paras!

syys 03, 2016

Lumoavan ihana ja hauska

elo 31, 2016

Riipaiseva musikaali

elo 31, 2016

Tiikeri ja pupunen

tammi 29, 2016

TTT | Niin kuin taivaassa

tammi 28, 2016

TT | Päätepysäkki

tammi 21, 2016

TTT | Papparaisen uni

tammi 20, 2016

TTT | Lada