Keskustori.fi

Runo viiltää ihanasti

Kirsi Kunnas puhuu palavasti rakkaasta taidemuodosta.

Kirjailija, runoilija, akateemikko Kirsi Kunnas oli viime kesänä ensimmäistä kertaa järjestettävän Runokaupunki-festivaalin suojelija.

Tampere on siis todellakin Runokaupunki, vai onko?

– Se on ilmeisen totta. Ihmiset tarvitsevat joinakin aikoina enemmän runoutta kuin toisina aikoina. Tampereella on aina pidetty ja kunnioitettu runoutta. Täällä on hyvä yleisö, joka pitää runoudesta ja jaksaa tulla kuuntelemaan runoilijoita.

– Uusia hyviä runoilijoita tulee jatkuvasti lisää. Runous alkaa leimata Tamperetta enemmän kuin proosa.

– Ja täällä on Euroopan ainoa runokauppa Kattila.

Runokaupunki herää hetkeksi talviuniltaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Romanttinen kirjallisuusmatinea Timantteja hangilla ilahduttaa runouden ystäviä Tampere-talossa. Kirsi Kunnas avaa tilaisuuden lukemalla yhden omista runoistaan.

Henkinen tarve runouteen

Mitä se runous oikein on? Miksi se viehättää ihmisiä niin?

– Runoilija kertoo ihmisen elämästä, rakkaudesta ja kuolemasta kielen kautta. Runo ikään kuin viiltää ihmisen sisällä ihanasti. Saman lailla kuin viiltää silloin, kun näkee jotain kaunista. Runous on taidemuodoista vanhimpia.

– Runossa ihminen tunnistaa itsensä ja olemassaolonsa. Hän tuntee olevansa muutakin kuin kauppakassia kuljettava perheenäiti. Ihmisillä on henkinen tarve runouteen.

– Runo etsii kielestä uutta. Kieli tahtoo jähmettyä fraaseiksi ja kuolla. Runoilija etsii kielestä uusia muotoja ja sanoja, uusia yhteyksiä. Hän saa sanat eläviksi.

Mikä avuksi, jos ei pysty keskittymään lukemiseen?

– Joskus voi olla kaipuu runouteen, mutta ei ole kykyä lukea runoutta. Silloin voi helpommin ymmärtää sitä, kun kuulee runoilijan itsensä lukevan tekstiään.

– Kannattaa myös lukea ääneen itselleen runoja, jolloin huomaa taukoja ja painotuksia. Lukijan on pakko hengittää runon mukana. Ääneen lukiessa kuulee runoilijan äänen ja oma ääni resonoi runoilijan äänen kanssa. Se on kokemus.

Mikä on tärkeintä, kun vielä haaveilee kirjoittamisesta?

– Sisäinen tarve on tärkein. Silloin kun on tarve kertoa maailmasta ja kokee runon itselleen läheiseksi sekä löytää itsestään runon. Kannattaa liittyä muiden runoutta ja kirjallisuutta harrastavien joukkoon, ja on tärkeää lukea paljon.

– Runo kumpuaa sisältä. Jokainen runoilija löytää lopulta oman äänensä ja rytminsä.

Jaa

Viimeksi päivitetty 21.08.2012 16:18