Keskustori.fi

Röllin kuuloinen mies

Mister Suomi haluaa luoda omituista taidetta.

Jos on saanut sellaisen sukunimen kuin Suomi, kannattaahan siitä ottaa kaikki irti. Näin on tehnyt tamperelainen teatterin ja musiikin tekijä Mister Suomi.

– Tottakai sitä pitää käyttää ja hyödyntää. Olen käyttänyt sitä muun muassa nimessä Suomen paremman väen teatteri, kertoo Jarmo ”Mister” Suomi.

Antaako sukunimesi aiheen juhlaan suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta?

– Teemapäivät ovat pääsääntöisesti turhia, koska ovat määrällään kärsineet inflaation. Mutta tällainen suomalaisuuden päivä taas on hyvä olla palauttamassa asian mieleen edes kerran vuodessa, pieni itsetutkiskelu ja -analyysi ei koskaan ole pahasta.

Vaasassa vuonna 1971 syntyneen Suomen sukunimi on isän peruja, eikä äidinkään nimi ole hassumpi.

– Maistraatissa eivät meinanneet uskoa, kun Suomi ja Joutsen menivät naimisiin.

Suomi käyttää rohkeasti voimakkaita mielikuvia herättäviä nimiä muutenkin projekteissaan ja teoksissaan, kuten kappaleessa Tapan itseni jouluaattona.

– Lähtökohta on se, että ensin tulee hyvä nimi. Jos kirjoittaisin kirjan, siihenkin tulisi ensin nimi. Nimi on näkyvin.

Nimien lisäksi räväkkyyttä löytyi aikaisemmin enemmän myös miehen musiikkiesityksistä. Suomi on esiintynyt kalsareissaan, valellut itseensä häränverta...

– Se meni liiankin pitkälle. Lopulta kävi niin, että mikään ei tuntunut enää miltään ja se oli parempi lopettaa.

Musiikkikeikkailua mies tekee toisinaan ja pääasiassa duona Mister Suomi JA NE.

– Musiikillisesti en osaa määritellä, millaista musiikkini on, mutta on sitä sanottu röllipeikkorokiksi, koska kuulostan rölliltä.

Tällä hetkellä Suomea odottaa neljän kappaleen levyn teko.

Mister Suomi on käsikirjoittanut näytelmiä muun muassa Tragediaryhmälle ja Pispalan teatterille. Hänen ensimmäinen pidempi ohjauksensa on Kulissit –näytelmä, jota kenenkään ei tulisi nähdä. Näytelmä on pyörinyt Tampereella Kuppila Kulmassa kevään aikana, ja Suomen paremman väen teatterin esitystä on tarkoitus jatkaa syksyllä. Paikkaa ei ole vielä tiedossa.

– Näytelmässäni kuolee aina ainakin yksi ihminen. Mitä useampi ihminen, sen parempi.

Tekstit syntyvät sanoja maistellen.

– Olen aina rakastanut suomen kieltä ja sanoja. Joku saattaa joskus sanoa käsikirjoittamastani teatteriesityksestä, että eivät ihmiset puhu noin. Mutta mitä sitten? Teatterissa pitää olla jotain, mitä ei näe eikä kuule kadulla.

Mister Suomi 

Jaa

Viimeksi päivitetty 29.05.2012 14:40