Keskustori.fi

Juha Torvinen: Olimme istuneet kultakimpaleen päällä

Eppu Normaali lähti lokakuussa akustiselle Mutala-konserttisalikiertueelle, joka saapuu 31. lokakuuta Tampere-taloon. 

Juha Torvinen on ollut alusta asti Eppu Normaalin kitaristi. Miten kaikki oikein alkoikaan?

– Bändi on Martin ja mun perustama. Muutin Ylöjärvelle lukioaikana ja heti ensimmäisenä päivänä tutustuin Marttiin. Olin harrastelijasoittaja. Me haluttiin perustaa irrottelubändi, missä ei tarvinnut olla niin hyvä soittaja kun vain sai meteliä aikaan. Martti teki hyviä tekstejä jo silloin. Martin isoveli Pantse ja Saarelan Mikko olivat meitä vuoden vanhempia. Pantse ja Mikko S. (alussa basistina) lampsivat bändiin puoliväkisin, kun he huomasivat että on paljon kivempaa tehdä ei niin vakavaa musiikkia.

Mikä on vaikuttanut Eppuihin eniten?

– Yksi ratkaisevin hetki oli ensimmäisen levytyksemme kannalta punkrockia soittavan Ramones-bändin keikka vuonna -76 tai -77. Siellä irtauduimme älyn kahleista. Tajusimme, että miksi yrittää olla soittajina parempia kuin oikeasti oltiin.

– Ramones soitti sen, minkä osasi ja se riitti. Heillä oli musiikki, rikkinäiset farkut ja nahkatakit. Meillä oli kaikki se, olimme vain istuneet kultakimpaleen päällä. Poliisi pamputtaa taas -biisin soitimme sitten niin nopeasti kuin pystyimme Ramonesin tapaan. Tässä ollaan nyt!

Onko lähtö bändistä ollut koskaan lähellä?

– On. Varmaan juuri 1980-luvulla, kun kaikki oli niin intensiivistä. Tahti oli 100 keikkaa vuodessa ja uusi levy tuli joka vuosi. Koskaan ei ole ollut kuitenkaan todellista syytä lähteä, eikä mikään ole ollut niin pielessä. Tottakai joskus tuli tunne, että en kestä katsoa ton naamaa. Mutta se on normaalia, kun olimme selvästi enemmän toistemme seurassa kuin muiden. Sitten tuli ikääntyminen ja järkiintyminen, ja vähensimme keikkailua.

Eppu Normaali on Mutala-konserttisalikiertueella loka-marraskuussa. Edellisen kerran bändi kiersi konserttisaleja 22 vuotta sitten. Kuva: Harri Hinkka.

Mitä sä nykyään oikeasti teet?

– Olen ollut ihan oikeissakin töissä Poko Rekords levy-yhtiössä 10 vuoden ajan. Aluksi tein päivät töitä levy-yhtiössä, sitten sieltä Akun Tehtaalle ja kotiin vasta illalla. Minulla on vuonna 2001 syntynyt tytär, ja ajattelin, että tämä ei voi näin jatkua. Vuonna 2006 jäin vapaaehtoisesti pois turvallisesta kuukausipalkasta. Tein sukelluksen pimeään.

– Teen töitä Akun Tehtaalla yrittäjänä. Olen sekatyömies. Teen kaikkea, mitä eteen tulee. Olen mukana TV-tuotannoissa, ja hoidan Eppujen käytännön hommia.

Miten rentoudut raskaan työpäivän jälkeen?

– Olen ollut naimisissa jo 11 vuotta ja asumme 110 vuotta vanhassa talossa. Siinä on hommia, enkä kaipaa harrastuksia. Pyöräily on mun tapani hoitaa kuntoa. Nuorempana luin aivan älyttömästi. Olen ollut huolestunutkin, kun lukeminen ei ole maistunut. Nyt se on alkanut taas maistua.

Olet mukana presidentti Sauli Niinistön lasten ja nuorten syrjäytymistä torjuvassa työryhmässä. Millä muullakin tavalla haluaisit pelastaa maailman?

– Toivon, että minun ja muidenkin jälkeen jäisi muutakin kuin savuavia raunioita. Yritän toimia sen ajatuksen mukaan, vaikka välillä tulee tehtyä tyhmiä valintoja. Se ei ole varmaan tavatonta ajatella näin, kun tulee isäksi tai äidiksi ja on olemassa ihminen, jolla on vielä paljon nähtävää ja koettavaa.

Salattu elämäsi?

– Soitan vanhoja rokkibiisejä coverbändissä Screaming Thunders, missä Sami Hintsanen on solistina. Jos johonkin mainokseen tarvitaan musiikkia, käyn mielelläni soittamassa kitaralla pienen pätkän. Ilmakitaransoiton MM-kisoissa olen ollut tuomarina jo 17 vuotta.

Eppu Normaali syntyi vuonna 1976. Vieläkö kitaristille maistuu soittaminen?

– Nautin soittamisesta aina. Edelleenkin. Varhaisnuoruuteni haave oli, että saisin soittaa bändissä. Haave on toteutunut. En näe syytä vähätellä sitä. En koe, että kun haave on toteutunut, se olisi latistunut tai haalistunut. Aion edelleen nauttia soittamisesta täysin rinnoin, ja soitan niin kauan kuin vain pystyn.

– Ajattelen, että jossain nurkan takana odottaa maailman paras keikka. Sitä voi sitten 20 vuoden päästä muistella. Haave on aina uusi.

LUE MYÖS: Tulevat keikat ilmestyvät uniin – painajaisina

Jaa

Viimeksi päivitetty 29.10.2012 12:30