Keskustori.fi

Uusi kirja kertoo Hämeenpuistosta aina 1830-luvulta nykypäivään asti

Seija Hirvikallio kirjoitti kirjan Hämeenpuisto – Tampereen Esplanadi.

Hämeenpuisto – Tampereen Esplanadi -kirjassa käydään läpi Hämeenpuiston tonttien ja talojen historiat aina 1830-luvulta nykypäivään asti. Seija Hirvikallion kirjoittama kirja esittelee myös Esplanadilla kulkeneita ihmisiä ja kulttuuripersoonia, jotka ovat vaikuttaneet Tampereen kaupungin ja kaupunkilaisten sekä koko Suomen historiaan.

Kirja on laaja kuvateos, jossa esitellään myös ainutlaatuisia värillisiä kuvapostikortteja 1900-luvun vaihteesta. Kirjan julkaisija on Tampere-Seura ry.

Hämeenpuisto on merkitty ensimmäisen kerran Carl Ludvig Engelin vuonna 1836 laatimaan asemakaavaan. Se alkaa Näsikallion puistosta ja päättyy Eteläpuistoon. Esplanadin reunakadut olivat 1930-luvulle asti Itäinen Puistokatu ja Läntinen Puistokatu. Nimeksi tuli Hämeenpuisto vuonna 1936. Hämeenpuistoa voidaan pitää Helsingin Esplanadin ohella valtakunnallisesti merkittävänä puistoesplanadina.

Puistoesplanadilla haluttiin suojella kaupunkia tulipaloilta 

Valtion intendenttikonttorin päällikkö Carl Ludvig Engel halusi suojella nuorta Tampereen kaupunkia tulipaloilta 1830-luvulla ja suunnitteli asemakaavaansa kaupungin länsireunalle pohjois-eteläsuunnassa kulkevan puistoesplanadin Helsingin mallin mukaisesti. Vanha ja uusi kaupunki erotettiin toisistaan puistovyöhykkeellä.  

Esplanadi ja sen reunoille rakentuneet Itäinen ja Läntinen Puistokatu muodostivat yhtenäisen puutalobulevardin aina 1900-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle asti. Vähitellen koristeelliset puurakennukset saivat väistyä monikerroksisten asuin- ja liikerakennusten tieltä.

Paljon on kadonnut, jotain on säilynyt

Vuosisadan vaihteessa jykeviksi rakennetut kivitalot mm. Finlaysonin Pikkupalatsi, Työväentalo, Laivayhtiön talo sekä myöhemmin 1920-luvulla rakennettu Tuulensuun talo ja Hjorthin talo ovat säilyneet paikoillaan. Paljon on kadonnut, jotain on säilynyt, jokainen muutos on oman aikansa tuote. Historia paljastaa aikakausien kerroksellisuuden.

1930-luvulta lähtien Hämeenpuistoksi nimetty Esplanadi joutui mukautumaan uusissa haasteissa. Hämeenpuistoon nousi kymmeniä asuin- ja liikerakennuksia ja Ratinan sillan rakentaminen 1950-luvun lopulla nosti entisestään autojen läpikulkuliikennettä.

 

 

Jaa

Viimeksi päivitetty 08.11.2012 19:01