Keskustori.fi

Kolme näkökulmaa barokkimusiikkiin

Händel-kuoron konsertti tuo valoa pyhäinpäivän viikonloppuun.

Konsertin johtaa Debra Gomez-Tapio (kuvassa).

Varhaisbarokkia edustaa saksalaisen Heinrich Schützin Musikalische exequien vuodelta 1636, kahta sukupolvea nuorempaa ranskalaisen Marc-Antoine Charpentier’n Messe des morts 1690-luvulta. Kolmantena teoksena kuullaan täysbarokkia edustavan J.S. Bachin yksitoistaosainen, dramaattinen motetti Jesu, meine Freude (1723).

Continuo-ryhmässä soittavat maineikkaat vanhan musiikin taitajat: Anna-Maaria Oramo, urkupositiivi Jani Sunnarborg, barokkifagotti Louna Hosia, barokkisello Eero Palviainen, teorbi. Solisteina konsertissa laulavat sopraanot Anu Mattila ja Kaisa Kelloniemi, altto Elina Aho-Kuusama, tenorit Mats Lillhannus ja Juha Yli-Knuuttila sekä basso Antti Nissilä.

Lippuvaraukset osoitteesta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Lippuja voi ostaa myös Tampereen Musiikista (Kuninkaankatu 13) tai tuntia ennen konserttia ovelta.

1. Kirkkomusiikin ruhtinas

Konsertin teoksista Marc-Antoine Charpentier´ä (1643–1704) pidetään aikansa kirkkomusiikin ruhtinaana. Erityisesti messun ja oratorion suhteen Charpentier oli poikkeushahmo. Laulettuja messuja ei tuolloin juuri tehty, sillä aurinkokuningas halusi kuulla kappelissaan luettuja messuja sekä mausteena motetteja. Kuitenkin Charpentier sävelsi messuja peräti yksitoista.

Konsertissa kuultava Messe des morts on niistä intiimein ja koskettavin. Sielunmessumusiikin avainsanat requies, ’lepo ja rauha’ sekä lux, ’valo, kirkkaus’ kuvaavat erinomaisesti Charpentierin teosta. Händel-kuoro tuo nyt ensimmäistä kertaa Tampereelle tämän ranskalaisen barokin helmen.

2. Kuoleman varjoon kirkkautta

Heinrich Schὓtzin (1585–1672) suurenmoinen Musikalische Exequien on syntytapansa puolesta klassinen requiem, sillä se on tilausteos. 1600-luvun alkupuoliskolla elettiin kuoleman varjon maailmassa. Euroopassa raivosi kolmikymmenvuotinen sota, ja monet luterilaiset oppivat ajattelemaan kuolemaa elämänsä suurimpana täyttymyksenä.

Ruhtinas Heinrich Reus Posthumus alkoi valmistautua perusteellisesti hautajaisiinsa: hän tilasi musiikin ja esitti sille selvät reunaehdot. Ensimmäisten tekstien tuli soveltua kirjoitettavaksi vainajan sarkofagiin. Toisen osan tuli toimia tekstinä hautajaispuheelle ja kolmas oli koko rituaalin aloittava introitus. Nämä ennakkoehdot täyttyivät Schὓtzin kolmiosaisessa teoksessa. Musiikin kirkas hartaus luo sodan varjoihin voimakkaan kontrastin.

3. Bach jyrisee ukkosen lailla

Toimiessaan Leipzigin Tuomaskirkon kanttorina Johann Sebastian Bach (1685–1750) sävelsi kuusi motettia. Niistä tunnetuin ja pisin on Jesu, meine Freude. Bach sävelsi motetin Leipzigin postimestarin vaimon, rouva Johanna Maria Käsinin hautajaisiin. Bachin musiikki kuvittaa näkyjä taivaasta ja helvetistä dramaattisesti: tunnelmat vaihtuvat ukkosesta ja salamoinnista uskovan ihmisen rauhaan ja lohtuun.

Lux Aeterna – Ikuinen valo
Tampereen tuomiokirkko su 3.11.2013 klo 18

Jaa

Viimeksi päivitetty 14.10.2013 19:11